Viisi vinkkiä kohti lääkistä!

Lääkiksen pääsykokeeseen valmistautuminen saattaa tuntua valtavalta urakalta. Mistä lähtisi liikkeelle, kun kerrattavana on koko lukion oppimäärä kolmesta aineesta? Kannattaako keskittyä omiin vahvuuksiin vai heikkouksiin? Kuinka paljon lukemista on tarpeeksi? Projektia hakemisen ja sisäänpääsyn välillä kannattaakin purkaa pienempiin palasiin ja koota järkevämmän kokoisiksi välitavoitteiksi. Tähän tekstiin on koottu viisi tärkeintä vinkkiä pääsykokeisiin valmistautumiseen. Tärppejä jakamassa on Laura Moilanen, todistetusti pääsykoerupeamasta selvinnyt ja Tampereen Kandidaattikoulutuksen valmennuskursseilla useamman vuoden ajan työskennellyt, viidennen vuoden lääketieteen opiskelija.

1. Suunnitelma – Mitä ja miten paljon?

Tärkein tekijä oppimisessa on aika, jokainen oppii omaa tahtiaan ja oma lähtötaso määrittelee pitkälti, kuinka paljon aikaa ison kokonaisuuden opettelu vaatii. Ajankäytön optimointiin kannattaa käyttää hetki aikaa, sillä järkevällä suunnitelmalla säästät energiaa jokapäiväiseltä hermoilulta.

Voit tehdä itsellesi lukujärjestyksen, johon kirjaat päiväkohtaisen tavoitteesi opiskeluajasta ja luettavasta aiheesta. Voit myös asettaa itsellesi ainoastaan viikkotavoitteen ja kirjata ylös opiskeluun käytetyt tunnit. Hyvä viikkotavoite vaihtelee yksilöllisesti, keskimäärin noin 25–35 tunnin välillä, riippuen lähtötasostasi sekä muista viikon menoista. Päiväkohtainen tuntimäärä olisi hyvä pitää alle seitsemässä, jottet menetä keskittymiskykyäsi. Taukoja kannattaa ja pitää pitää, hyvä rytmi voisi olla esimerkiksi 50 minuuttia opiskelua, 10 minuuttia taukoa. Älä laske taukoja lukutunneiksi, pysyt paremmin kartalla todellisuudessa opiskeluun kuluvasta ajasta. Muista, ettei tuntien määrä ole itseisarvo, vaan käytetyn ajan tehokkuus!

Mikäli huomaat jatkuvasti lipsuvasi suunnitelluista ajoista, mieti, mikä tähän on syynä. Suunnitelmasi saattaa esimerkiksi olla liian raskas muiden opintojen ja töiden ohessa. Tässä tapauksessa kevennä suunnitelmaasi, kunnes pystyt taas keskittymään täysipainotteisemmin pääsykokeisiin. Jatkuva luistaminen aiheuttaa alisuoriutumisen tunnetta ja stressiä. Realistisen suunnitelman teko ja viikkotavoitteisiin pääseminen taas lisää motivaatiota.

Pääsykokeessa kaikkia aineita painotetaan lähtökohtaisesti yhtä paljon, lukemisessa sen sijaan kannattaa painottaa matemaattisia aineita eli fysiikkaa ja kemiaa. Koetilanteessa tulet tarvitsemaan rautaisen laskurutiinin, jonka kehittäminen vie aikaa. Uhraa siis suunnitelmastasi enemmän tunteja laskemiselle, jotta kaavojen pyörittäminen ja nelilaskin tulevat tutuiksi.

2. Lepo – Kuinka paljon on riittävästi?

Kuten todettu, oppimisessa tuntimäärää tärkeämpää on sen tehokkuus. Riittävällä levolla ja taukojen pitämisellä ehkäiset uupumista ja motivaation lopahtamista. Aivot tarvitsevat oppiakseen unta, sillä uusi tieto talletetaan pitkäkestoiseen muistiin yön aikana. Nukkumisesta ei siis kannata pihistää!

Jos et pidä mistään muusta kiinni, niin pidä edes tästä: vähintään yksi kokonainen lepopäivä luettua viikkoa kohti. Motivaatio tai paine lukemiseen saattaa olla kevään aikana suuri, mutta oman jaksamisesi kannalta tarvitset päiviä, jolloin saat ajatella kaikkea muuta kuin reaktioyhtälöitä. Kun suunnittelet lukemisesi hyvin, jää aikaa levolla myös niinä päivinä, joina opiskelet. Olet vapaalla, kun päiväkohtainen tavoitteesi on täyttynyt ja voit nautiskella muusta elämästä potematta huonoa omatuntoa.

3. Motivaatio ja armollisuus

Pääsykoetta on kautta aikojen kuvattu motivaatiokokeeksi. Mieti, miksi haluat lääkikseen? Mitä lääkärin työ merkitsisi sinulle? Mistä muusta unelmoit? Mikä on kevääsi tärkein päämäärä ja mistä olet valmis luopumaan saavuttaaksesi sen? On tärkeää uskaltaa haaveilla sisäänpääsystä ja uskoa täysillä itseensä.

Oppiminen ei ole tasainen, ylöspäin suuntaava käyrä, vaan tasannevaiheita ja takapakkeja tulee. Täydellisyyden tavoittelulla ja liialla puurtamisella saatat lopauttaa motivaatiosi ennen kuin pääset edes kunnolla vauhtiin. Ole siis armollinen itsellesi, sillä jokainen hakija kokee ajoittain turhautumista ja väsymystä. Epätoivoisimpina hetkinä muista, että yhtäkään paikkaa ei ole jaettu ennen todistusvalinnan tuloksia ja pääsykoetta. Epäonnistumisen ja epävarmuuden sietäminen auttaa myös koetilanteessa, sillä eteen tulee varmasti hankalia ja pelottavia tehtäviä, joiden kohdalla et välttämättä edes tiedä, mistä aloittaa. Huonona päivänä kannattaa keskittyä itselle vahvimpaan aineeseen, jotta saat kerättyä taas onnistumisen kokemuksia.

4. Porukka ja opiskeluympäristö –  Missä ja kenen kanssa?

Laskurutiinin kehittäminen saattaa tuntua yksinäiseltä puurtamiselta. Tällöin kaverin kanssa opiskelu voi olla mukavaa vaihtelua, voitte esimerkiksi kuulustella ekologian käsitteitä toisiltanne. Porukassa opiskelu kirittää myös omaa opiskeluasi, kunhan unohdat omien taitojen turhan vertailun muihin.
Mieti myös, missä paikassa viihdyt parhaiten ja pysyt tehokkaimpana. Toiset pystyvät keskittymään vain kotinsa hiljaisuudessa, toiset haluavat ehdottomasti vaihtaa lokaatiota päivän ollessa purkissa.

5. Koetekniikan harjoittelu

Motivaatio vie pitkälle, mutta pääsykokeen tekeminen on pitkälti tekniikkalaji. Kuten missä tahansa lajissa, mitä useammin harjoittelet, sitä helpompaa pääsykokeen tekemisestä tulee. Valmennuskurssien harjoituspääsykokeet ovat tähän hyvä apuväline, mutta voit myös tehdä vanhoja pääsykokeita itsenäisesti.
Pääsykoetilanteen olisi hyvä olla tuttu ja suunnitelmasi selkeä, jotta säästät aikaa epäröinniltä. Tehtävien valinta on tärkeää. Pääsykokeessa tulee väistämättä kiire, sillä tehtäviä on viiden tunnin kokeeseen ahdettu paljon. Silmäile koe ensin kertalleen läpi, kirjoita nimesi jokaiseen vaadittuun kohtaan jo alussa, ja merkkaa helpoilta vaikuttavat tehtävät. Silmäilyn jälkeen aloita näistä, jotta pääset vauhtiin ja saat kerättyä varmat pisteet talteen.

Siirry tämän jälkeen hankalampiin tehtäviin, älä kuitenkaan jumiudu, mikäli tehtävä ei aukea. Suhteuta ajankäyttöäsi tehtävän pistemäärään. Jokaisen tehtävään kannattaa kirjoittaa jotakin, esimerkiksi pelkän kuvan piirtämisestä saattaa saada ratkaisevia pisteitä. Ainoastaan monivalinnoissa kannattaa olla tarkkana ja tarkistaa, voiko arvauksista koitua miinuspisteitä. Muutoin pääsykokeessa kannattaa pistää kaikki likoon ja ajatella, että suorituksesi tulee riittämään sisäänpääsyyn. Tekemääsi kovaa työtä ei kannata sabotoida menemällä häviäjän asenteella pääsykokeeseen!

Toivottavasti vinkeistä on apua unelmasi tavoittelussa! Mikäli jokin asia jäi mietityttämään tai sinulle heräsi kysymyksiä valmennuskursseihin tai pääsykokeeseen liittyen, vastaamme mielellämme osoitteessa valmennuskurss[at]tampereenkandit.fi. Tsemppiä kevääseen!